Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistys | Mäntsälä-lehti

kumppanisivu

Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistys

Kevät edistyy hurjaa vauhtia

Luonto elää nyt kiihkeintä aikaa. Puut työntävät lehtiään esiin ja maanpinnan kasvit valtaavat pian vihreydellään vielä vähän aikaa sitten olleen kuihtuneen harmauden. Lähes kaikki linnut ovat jo aloittelemassa pesintäänsä, osa on jo pesinytkin, kuten käpylinnut. Päiväperhosilla menee hyvin.

Vuosituhannen muuttorynnistys

Kulunut talvi on ollut pitkä ja runsasluminen. Viikonvaihteen lämmin sää vesisateineen sai lumen sulamaan silmissä. Lämpimät yöt olivat tuoneet eilen jo Mäntsäläänkin punarintoja ja rastaita. Peippojen määrätkin alkoivat nousta jo eilen. Tänään tiistaina taivas viimein selkeni, mikä sai päivämuuttajat liikkeelle sankoin joukoin.

Luontopaneeli kiinnostaa ehdokkaita

Ei pöllöjä eduskuntaan –vaalikampanjassa kiinnitetään huomio luonnolle myönteisen eduskunnan ja hallituksen saamiseksi Suomeen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lauantai 2. huhtikuuta on valtakunnallinen pöllöretkipäivä. Suomalaiset pitävät itseään luontoihmisinä. Kaunis ja puhdas luonnostamme on ylpeydenaihe, jota kelpaa ulkomaistenkin turistien ihailla.

Pöntöt puhtaiksi ja puihin

Maaliskuu on sopivinta linnunpönttöjen ripustamisen aikaa ja myös puhdistus kannattaa tehdä tuolloin. Maaliskuisen pakkasyön jälkeen pöntöissä mahdollisesti piileskelevät kirput ovat vielä kohmeessa, eivätkä häiritse puhdistajaa. Pöntöissä on vanhojen pesäpohjien lisäksi lintujen ulosteita, koska pönttöjä käytetään myös yöpymiseen.

Kotojärven Koljansaari – tikkojen paratiisi

Mäntsälän Kotojärvi alkaa olla järvi vain nimenä. Alue on suurelta osin umpeenkasvanut ja jäljellä on vain muutama kutistuva lampi muistona entisestä järvestä. Koljansaarikin on ollut jo vuosikymmenet saavutettavissa kävellen.

Auringonpimennystä ihailemassa

Harvinainen valoilmiö osui lintulaskijoiden kohdalle Kotojärvi-Isosuon talvilintulaskentareitillä. Laskijoina olivat Olli Elo ja Jorma Ulmanen.

Kotiruoka kunniaan

Vastuullinen kansalainen voi ruokatottumuksillaan tehdä ehkä suurimman teon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Jokaisen ihmisen on syötävä, se ei ole valintakysymys. Mutta sen, mitä suuhunsa panee, missä ja miten, voi ihminen useimmiten päättää itse.