Kevät edistyy hurjaa vauhtia

Luonto elää nyt kiihkeintä aikaa. Puut työntävät lehtiään esiin ja maanpinnan kasvit valtaavat pian vihreydellään vielä vähän aikaa sitten olleen kuihtuneen harmauden. Lähes kaikki linnut ovat jo aloittelemassa pesintäänsä, osa on jo pesinytkin, kuten käpylinnut.

Päiväperhosilla menee hyvin. Viime kesä oli lämmin, joten perhosten lisääntyminen onnistui erinomaisesti. Kulunut ”vanhanajan” talvi oli myös suotuisa, sillä paksun lumipeitteen alla talvehtiminen sujui erinomaisesti. Osa päiväperhosista talvehtii imagona, eli ne kuoriutuvat koteloistaan jo loppukesällä ja asettuvat johonkin suojaiseen paikkaan odottamaan seuraavaa kesää. Tällaisia aikuistalvehtijoita ovat esimerkiksi nokkosperhonen, sitruunaperhonen ja suruvaippa.

Nämä aikuistalvehtijat voivat aikaisina keväinä lähteä liikkeelle jo maaliskuussa, mutta tänä keväänä ne ilmaantuvat vasta huhtikuussa säiden lämmettyä. Vielä tällä hetkelläkin maastossa näkee runsaasti sitruunaperhosia ja suruvaippoja, nokkosperhoset sen sijaan ovat lähes hävinneet. Nyt toukokuun toisella viikolla on jo runsaasti liikkeellä keväällä kuoriutuvia päiväperhosia. Metsämaastoissa runsaimpana näkyy pieniä alta vihreitä kangasperhosia ja peltoalueilla valkeita lanttuperhosia.

Viime kesänä Mäntsälässä havaittiin muutamassa paikassa toisen sukupolven tummaa karttaperhosta. Tänään havaitsin ensi kertaa Mäntsälässä kevätsukupolven ruskeaa karttaperhosta. Laji on siis onnistuneesti talvehtinut Mäntsälässä. Suomen ensimmäinen vakituinen esiintymä löydettiin Ilomantsista 1983. On hienoa saada Mäntsälään uusi päiväperhoslaji.

Tämänpäiväisellä luontoretkelläni havaitsin 130 valkoposkihanhen pohjoiseen menevän muuttoparven, käki kukkui ja kalasääsken pesän yläpuolella kaartelivat emot. Lintumaailmassakin on siis nyt erityisen paljon nähtävää ja koettavaa.

Nyt kannattaa tämä tietokoneen ääressä näpytteleminen supistaa minimiinsä, sillä luonnossa näkee kulkea tällä hetkellä noin 20 tuntia. Yöunetkin voisi jättää väliin, jos se olisi mahdollista.