Kirjaudu sisään tai rekisteröidy
Viime viikolla Suomi päätti tehdä 23 miljoonan euron tilauksen israelilaiselta Aeronautics-aseteknologiayhtiöltä. Rahalla ostetaan tiedustelulennokkeja, jotka pystyvät erittäin yksityiskohtaiseen ilmatarkkailuun vähän yli kymmenen kilometrin säteellä.
Suomen politiikassa ajatellaan, että kunhan bruttokansantuote (BKT) kasvaa riittävästi, kaikki muu kyllä lutviutuu. Kakkua jää jaettavaksi ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Ensimmäiset suomenkieliset romaanit alkoivat ilmestyä 1870-luvun taitteessa. Tunnetuin niistä kertoo seitsemästä syrjäytymisuhan alaisesta nuoresta.
Ihmisiä on kahta lajia. Toiset omistavat porakoneen ja toiset lainaavat sellaisen, milloin sattuvat tarvitsemaan.
Euroopan ulkopuolelta tulevan näkökulmasta EU:n siirtolaispolitiikka on usein kohtuutonta vallan väärinkäyttöä.
Joillakin suvussani on ilmeisiä yhtäläisyyksiä Mika Kaurismäen Sammakoiden klaaniin: heille elämä on pärjäilyä pienten hämäräpuuhien varassa, ei koskaan kovaa rikollisuutta, mutta aina jotenkin epämääräistä päivästä toiseen junailua.
Kaikkihan me olemme sitä mieltä, että ei ole viisasta syödä enemmän kuin tienaa. Muuten velkaantuu. Lopulta velkataakka kasvaa niin suureksi, ettei siitä selviä ilman ulkopuolista tukea tai konkurssia.
Joitakin vuosia sitten sain tietää, että neljäsluokkalaisen lapseni koulussa epäiltiin hometta. Vanhaa rakennusta ei kannattanut ryhtyä korjaamaan, ja kaupunki suunnittelikin koulun siirtämistä uudisrakennukseen. Valmistelu oli kuitenkin vasta arkkitehdin suunnittelupöydällä.
Viime vuosisatoina maailmanvaltaa on pitänyt teollistuva Länsi, ensin Länsi-Eurooppa ja 1900-luvun kuluessa yhä selkeämmin Yhdysvallat. Tätä valtaa on myös käytetty, usein muun maailman taloudelliseen, poliittiseen, kulttuuriseen ja sotilaalliseen alistamiseen.
Joskus pieni vilunki tuntuu reilummalta kuin sääntöjen noudattaminen. Voi esimerkiksi olla perusteltua varata käteistä pyörän vuosihuoltoon ja jättää kuitti pyytämättä. Vaikka harmaan talouden vastaiset kampanjat toista kehottavat.
En lakkaa hämmästelemästä, mitä kaikkea hyvinvointivaltio lapsilleen tarjoaa. On seesteisiä yhteisökoteja mielenterveyskuntoutujille, moniammatillisia työryhmiä koulupinnareille ja räätälöidyt työnvälityspalvelut irtisanotuille. Julkisen sektorin koulutustaso on maailman huippua, menetelmät perustuvat uusimpaan tutkimukseen ja virastojen käytävät kaikuvat leveyttään.
Jonkin aikaa sitten tapasin miehen, joka kehui opiskelleensa romaniaa. Hän halusi olla varma, että kerjäläismummot ymmärtävät hänen loukkauksensa. Ihan tavallisen näköinen työssäkäyvä suomalaismies, joka nyt vain sattui nauttimaan köyhien vanhojen naisten solvaamisesta. Erityisesti sellaisten, jotka ovat jo valmiiksi polvillaan.
Ei minua huoleta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahoja syydetään pankeille perään kyselemättä tai vastuullisia etsimättä. Se on epäreilua ja huolimatonta, mutta lopultakin vain rahaa.
Jokaisessa yhteisössä esiintyy tilanteita, joissa aikuinen ihminen ei elätä itseään työllä. Tästä alkaa politiikka.On sovittava, milloin työttömyys on hyväksyttävää, mikä ylipäänsä määritellään työksi ja onko työtä tekemättömällä samat oikeudet ja ihmisarvo kuin muillakin.
Euroopan pankkimyrskyt saavat minut muistamaan Elmeriä. Kun meidän muiden isät kulkivat verkkareissa, Elmerin isällä oli puku ja suuria suunnitelmia poikansa varalle. Elmeri oli jokaisen opettajan unelma, aina ajoissa, kohtelias ja tunnollinen.
Muihin länsimaihin verrattuna Suomessa on hyvin pieni maahanmuuttajaväestö. Keskustelun kiihkeydestä sitä ei aina uskoisi. Tiukimmat ”maahanmuuttokriitikot” varoittavat nykyisen politiikan johtavan hyvinvointipalvelujen rapautumiseen, suomalaisen kulttuurin alennustilaan ja lopulta yleiseen kaaokseen.
Kun kymmenisen vuotta sitten menin yliopistoon, oli luokkatutkimus passé. Jos joku harmaantuva dosentti kirjoittikin vielä työväenluokasta, häntä pidettiin vähän hassahtaneena: ”Muuten mukava heppu, mutta jäänyt nuoruutensa 70-luvulle. Hyvänen aika, miksi kukaan tutkisi luokkaeroja, kun me kaikki olemme yhtä suurta keskiluokkaa?”
On vaikea tietää vielä varmasti, millaista arkea sitten vanhana toivoo. Luulen kuitenkin, että myös silloin arvostan hauskuutta ja turvallisuutta. Että apu on lähellä, mutta se ei estä kaikkia niitä persoonallisia pikkuasioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.
Olen asunut kerrostalossa viisitoista vuotta, ja viihtynyt erinomaisesti. Isossa taloyhtiössä ylläpitokustannukset ja lumityöt jakautuvat useammalle. Vesi tulee hanasta ja patterit lämpiävät ilman ponnisteluja. Tiivis rakentaminen myös vähentää ympäristörasitusta ja lyhentää välimatkoja.
Sivelen leivälle Lätta-margariinia, koska se on kevyttä ja terveellistä. Rasia mainostaa rypsiöljyä ja kirnumaitoa, vaikka pienemmällä präntätty kertoo, että tärkein valmistusaine (57%) on vesi.
Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kolmen lapsen äiti.
Kuka haluaa auttaa autettavaa, joka sylkee auttajiensa silmille? Kreikkalaiset osoittavat omalla käytöksellään, että kiittämättömyys on auttamisen palkka. Kaikki apu kelpaa hädässä ja sitä vaaditaan lisää, mutta itse itsensä auttamisesta...
Suomalaisen miehen osa on rankka.Ajatellaan vaikkapa hyvää ystävääni, joka erehtyi menemään naimisiin ei-niin-kovin-viehättävän naisen kanssa.Ystäväni ajatteli inhimillisesti, että naisen luonne on ulkonäköä tärkeämpi – ja saa nyt maksaa kalliisti...
Viime viikolla Suomi päätti tehdä 23 miljoonan euron tilauksen israelilaiselta Aeronautics-aseteknologiayhtiöltä. Rahalla ostetaan tiedustelulennokkeja, jotka pystyvät erittäin yksityiskohtaiseen ilmatarkkailuun vähän yli kymmenen kilometrin...
Äitienpäivä on paitsi ilon juhla, jolloin äidit ansaitusti saavat kiitosta tärkeästä kasvatustyöstään, myös haikeuden päivä. Lauantaina vietetään lapsettomien lauantainta Simpukka-viikon päätteeksi.
”Se on aina haastavaa”, lastentarhanopettajana työskentelevä sukulaiseni huokaa. Nimittäin äitienpäiväaskartelun keksiminen.
Tunnustan, että olen unohtanut merkittävän juhlavuoden: Suomen ensimmäisen rautatien valmistumisesta on tänä vuonna kulunut 150 vuotta! Käytännössä tarkka vuosipäivä oli 17. maaliskuuta. Säännöllistä junaliikennettä oli aluksi Helsingin ja...
Tosiasiat hylkäämällä voi muuttaa velat saataviksi. Näin uskovat epätoivoiset kreikkalaiset, suuruudenhullut ranskalaiset ja todellisuudentajunsa menettäneet suomalaiset.
Vaikka Mäntsälän Hirvihaaran lentokenttähanke näyttää kaatuneen, puuhataan Mäntsälän pohjoisrajan tuntumaan taas lentokenttää. Jälleen kerran.
Vihreät olisivat olleet valmiit ”maksamaan” Helsingin kaupungin johtajan sopivasta valinnasta yhden guggenheimin, runsaat 100 miljoonaa euroa, – tietenkin veromaksajien rahoilla. Niin arvokkaaksi hinnoiteltiin apulaiskaupunginjohtajan virka...
Tiedättehän taloyhtiöiden saunavuorot? Niistä käydään veristä taistelua, etenkin lauantai- ja keskiviikkoiltojen vuoroista. Kun kerran onnistuu saamaan hyvän saunavuoron, ei siitä kannata luopua. Tunnen ihmisiä, jotka pitävät saunavuoronsa ja...