Vasemmistoliittolaiset jättivät viime vuonna valtuustoaloitteen, jossa esitettiin nuorisotoimen työpanoksen ohjaamista myös Hyökännummelle.
Valtuustoaloitteessa muun muassa muistutettiin, että Hyökännummen uudehkon asemakaava-alueen asukkailla ei ole sukupolvien mittaisia juuria ympäristöönsä eikä vapaaehtoistoiminta siksi onnistu samaan tapaan kuin vanhoissa kylissä. ” Nuoruuteen olennaisesti liittyvä yhdessä oleskeleminen on Hyökännummella mahdotonta, koskei ole tiloja missä notkua”, aloitteentekijät totesivat.
Aloite on saanut sekä sivistyslautakunnalta että kunnanhallitukselta nuivan vastaanoton. Ne muistuttavat, että kunnan nuorisotyö on keskittynyt keskustaan. Nykyiset resurssit riitä sivukylien nuorisotoiminnan pyörittämiseen ilman keskustan toimintojen supistamista.
Aloitteen käsittely putkahti mieleen, kun valtioneuvosto keskiviikkona tiedotti toteuttavansa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on muun muassa turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut. Kuntarakennetyöryhmän selvitys luovutetaan ensi viikolla ministeri Henna Virkkuselle. Samalla käynnistetään aluekierros ja paperi lähtee lausunnolle kuntiin.
Ennakkotietojen mukaan kuntakartalle jäisi vuonna 2015 reilusti alle sata kuntaa, kun nykyisin kuntia on yli 330. Jos Suomen Kuvalehden käsiinsä saama paperi pitää paikkansa, yksi vaihtoehto voisi olla Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan liittäminen Keski-Uudenmaan suurkuntaan yhdessä Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan kanssa.
Vaikka kahden tyystin eri asian - valtuustoaloite ja kuntauudistus - sumplaaminen on aina vaarallinen yhdistelmä, ei voi olla kysymättä, kuinka monesta suomalaiskunnasta ollaan kuntauudistuksen myötä tekemässä paikallisia ”hyökännummia”, joiden palvelujen kehittäminen jää aina kuntakeskukseen panostamisen varjoon.