Pääkikrjoitus: Miksi Mäntsälän kasvu jumittui

Mäntsälässä on odotettu pian jo puoli vuotta, että kunnan asukasluku ylittäisi 20 000 asukkaan rajan. Pidettiin itsestäänselvänä, että raja ylittyy jo tammikuussa tai viimeistään helmikuussa.

Yllättäen kasvu on pysähtynyt ja kääntyi välillä jopa laskuun. Ei ole vielä tullut junantuomaa tai vastasyntynyttä, jonka kunta voisi palkita.

Odotuksilla oli hyvät perusteet, sillä väestö on kasvanut viime vuosina usealla sadalla hengellä vuodessa.

Kasvun hidastumisen syitä kyllä löytyy. Oli lamanpoikanen, mutta sekin on jo ohi. Kunnan kaavoituspolitiikkaakin on moitittu: ei ole kaavoitettu sellaisia alueita, joilla on kysyntää. Mäntsälään muuttaja haluaa asua omakotitalossa, ei vieri viereen rakennetussa rivi-, pari- tai pienkerrostalossa.

Jokohan verotuskin vaikuttaa. Mäntsälässä on kireä verotus verrattuna muihin keskiuusmaalaisiin ja uusimaalaisiin kuntiin.

Mäntsälän 19,75:n tuloveroprosentti on lähiseudun kunnista omaa luokkaansa, sillä seuraavaksi korkeimmat tuloveroprosentit olivat vuonna 2010 Hyvinkään sekä Sipoon 19,25.

Tuona vuonna asiaa vertailtaessa kävi ilmi, että keskituloisella palkansaajaperheellä jäi Mäntsälässä lähes tuhat euroa vähemmän käteen kuin vaikkapa Tuusulassa ja yli 250 euroa vähemmän kuin Sipoossa, jossa on vertailukunnista toiseksi kirein verotus.

Yleisesti ottaen Mäntsälästä etelään sijaitsevissa keskiuusmaalaisissa kunnissa on keveämpi verotus kuin Mäntsälässä. Enemmän kireän verotuksen kuntia lähiseudulta löytyy Päijät-Hämeestä Mäntsälän pohjoispuolelta.

Suomessa keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli vuonna 2010 18,98 prosenttia, joten Mäntsälässä ollaan reilusti keskiarvon yläpuolella. Uudellamaalla keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,16 ja Itä-Uudellamaalla 19,27. Kunnallisverotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla ja kireintä Lapissa.

Näistä tosiasioista Mäntsälässä on syytä ottaa opiksi suunniteltaessa tulevia kaava- ja verotusratkaisuja.

Arto Jussilaarto.jussila@lehtiyhtyma.fi